Olen varmaan tehnyt kaikkia sääntöjä vastaan, mutta jaoin kuunliljan mättäitä kun olivat jotenkin niin ahtaasti. Saas nähä kuolevatko vai lähtevätkö kasvamaan. Mullahan kuunliljat on todellakin aurinkoisella paikalla vaikka joka paikassa sanotaan, että ne ovat varjoisen paikan kasveja. Mulla vain ei oikein ole sellaista varjopaikkaa johon niitä laittaisin. Sitten tykkään ite niin paljon vielä kuunliljoista, etten voi niistä luopuakkaan. Tänä vuonna taas sain pihalehden tilaajana muutaman juurakon lisää:) Toivotaan, että ne kukoistaisivat tässä kesällä..

Tässä iso unikko on jo nupulla. Unikko on yksi niistä kukista joista tykkään todella ja haluaisin myös lisää. Siirsin nämä viime kesänä tähän ja eivät silloin tietenkään kukkineet, mutta nyt näyttää hyvältä:)

Ja iki-ihana pioni on nupulla jo myös. Ai että se on yksi puutarhan kaunistus, kun kukkaan pääsee. Minulla se pionipenkki on vähän väärässä paikassa ja erillään muusta kukkapenkistä. Minusta pionipenkki on vähän liian pihan perällä, mutta pioni on kait sellainen, että sitä ei oikein paranisi siirrellä tai lopettaa kukkimisen. Eli sitten pitänee käydä ihailemassa pionia pihan perällä, kun kukkaloistoon pääsee.

Tässä oli sateen jälkeen ihanasti vesipisarat lehdillä.

Kasvihuoneessa viinirypäle näyttää näin keskuun alussa tältä.

Talven aikana rikkoutunut iso kukkaruukku pääsi nyt rikkinäisenä koristamaan kukkapenkkiä. Pitää hyötykäyttää siis kaikki :) Aurinkokenno valot laitoin myös kukkapenkkiin, mutta osa niistä on ilmeisesti kans rikkoutunut talven aikan, että pitäisi mennä uusia ostamaan. Minusta nuo aurikokenno valot ovat niin ihania :)

Tässä kukkapenkin takaa kuvaa mihin kantelin kivet rajaksi. Tarkotus laittaa soraa tänne taakse, kunhan sitä saa hankittua.

Tässä nurkka mikä viime kesänä jäi tekemättä ja odottanut tekijäänsä. Pääsin vähän pienentää kukkapenkkiä ja kantelin kiviä :) Tässä ennen kuva

Tässä jälkeen kuva. Ai että se on niin kivaa touhua kasata kiviä ja rakentaa nillä. Kaikki kivet eivät sovi yhteen niinkuin eivät palapelin palatkaan. Mikä riemu sitten, kun jotkut kivet loksahtava oikein kunnolla paikoilleen:)

Olin kyllä tyytyväinen lopputulokseen se miellytti omaa silmää mikä tieteysti tärkeintä. Vielä on yksi kohta kukkapenkissä jolle pitää jotain tehdä, mutta mitä niin en vielä tiedä. Se on tuo kohta tämän kivetyksen yläpuolella. Siinnä kasvaa paljon maanpeittokasvia, mutta paljon myös rikkaruohoja sekä tietysti viheliäistä voikukkaa. No se saa nyt hetken siinnä odottaa, että nään mitä siitä oikeasti tänä keväänä nousee ja sitten pitää tehdä päätös mitä tehdä.

Nämä kukat ovat aikaisin kukassa ja ovat kyllä nättejä. Näitä voisi hankkia vähän lisää, että olisi enemmän näyttävyyttä.

Tässä mun puutarha "apulainen" joka nautti auringon paisteesta. Kyllä se hengissä on rentona vaan :)

Näin ne koivut jo vihertää ja alkaa olla hiirenkorvalla.

Kukkapenkistä nousi ylläittäin pari helmililjaa. En kyllä muista sellasia istuttaneeni, mutta ehkä muistissa vikaa :)

Tällasia sipulikukkia nousi kasvihuoneen seinustalta. Mulla ei kyllä ole mitään tietoa mitä nämä ovat. En kyllä viime syksynä istuttanut sipuleita niin kuin tapana yleensä syksysin on. Olisin kyllä kaivannut enemmän jotain krookuksia keväällä. Ehkäpä tilanne pitää sitten korjata ens syksynä.

Tässä voi sanoo kirjaimellisesti, että komposti kukkii :) Näin komee narsissi rykelmä nousi tänä keväänä mun kompostista.

Tässä muutamia kuvia.

Myöskin valkovuokot ovat komeassa kukassa tällä hetkellä.

Niin on tämänkin blogin päivittäminen jäänyt ja kesä meni jo. On tuo pikkuneiti vienyt niin paljon aikaa, että päivitykset ovat jääneet. No tässä pieni muistelu kesästä kuvien kera.

Puutarha "apulainen" Rontti...

Kasvihuoneesta muutama alkukesän kuva..

Sitten kukkapenkistä kesäsäisiä kuvia.

Tässä yksi kuva mitä satoa kasvihuone on tuottanut

Tässä muutama syksyisen illan kuva elokuulta.

Ja tämä otus on oletettavasti käynyt syömässä mun juuri istuttaman syreenin taimen. Löysin sellaisia hyviä taimia kukkapenkistä ja ajattelin isuttaa ne paremmalle paikalle. Ajattelin ettei mitään verkkoa tarvi ympärille, kun Ronttikaan ei nyt pääse sinne saakka narussaan. No toisin kuitenkin kävi. Ihan ihmeissäni menin eilen katsomaan, että missäs se syreeni oikein onkaan...No eihän siitä ollut kun torrakko jälellä. Voi voi sanon mä. Näitä on sitten muuten tosi paljon tänä keväänä, että saa nähä mitä ne vielä käy syömässä. Söisivät vain noita voikukkia niitä kyllä riittää.